Protestit Euroopassa

Protestit Euroopassa

Protestit ovat jotakin asiaa vastustavia mielenilmauksia. Ne voidaan toteuttaa mielenosoituksena, jotka saattavat joskus äityä jopa mellakoiksi, mutta myös hiljaisemmin vaikkapa adressin avulla. Oli protestin muoto mikä tahansa, on sen perimmäinen tarkoitus kuitenkin aina tuoda julki joku tietty epäkohta, oli se sitten millainen tahansa.

Myös lakko on yksi protestin muoto ja sen avulla protestin periaate onkin helppo selvittää. Kun työntekijät eivät esimerkiksi saa mielestään oikeudenmukaista korvausta tekemästään työstä, menee hän lakkoon, eikä palkanmaksaja saa työntekijän työpanosta, eikä hänellä näin ollen ole myytävää asiakkailleen, eikä siis myöskään keinoa tienata rahaa. Tällaisiin samanlaisiin ketjuihin ei yhteiskunnallisilla protesteilla aina päästä, mutta niiden avulla voidaan kuitenkin saada julkisuutta ja huomiota protestin kirvoittaneelle ongelmalle.

Nyt otamme katsauksen niin nykypäivän kuin historiankin protestien maailmaan kahden esimerkkiprotestin avulla. Näissäkin protesteissa, on, kuten hyvin usein, kyse politiikasta.

Pakolaiset ja maahanmuutto protestien aiheena

Kun maailman kriisialueiden tilanne kiristyy, lähtee näiltä alueilta turvaa hakemaan lukuisia ihmisiä. Turvapaikanhakijoista on tullut paitsi hädänalaisia henkilöitä, myös politiikan pelinappuloita, joiden maahan jääminen tai maasta karkottaminen ovat suurennuslasin alla. Tämä johtuu siitä, että erityisesti oikeistopopulistiset puolueet ovat nykypäivänä adaptoineet toimintaansa paljon kansallismielistä sanomaa ja äärimmäisetkin tahot ovat heränneet protestoimaan.

Esimerkiksi Italiassa kansallismieliset järjestöt ovat järjestäneet protestimarsseja EU:ta ja sen toimia vastaan. Protesteilla on haluttu puuttua Euroopan Unionin leikkauksiin ja maahanmuuttoon, joka näiden tahojen mielestä on hallitsematonta.

Osattiin sitä ennenkin – protesteista vallankumouksiin

Nykypäivänä protestit Euroopassa koskevat muun muassa pakolaisia, mutta osattiin sitä ennenkin protestoida. Aiheet olivat ehkä erilaisia, mutta kullakin hetkellä toteutettua politiikkaa vastaan sitä silloinkin protestoitiin. Erityisesti vuosi 1848 on jäänyt historiaan Euroopan hulluna vuotena, jolloin eri kansat alkoivat vastustaa Napoleonin valloituksia. Vallankumouksia ja kapinoita esiintyi muun muassa Saksassa, Italiassa sekä Itävalta-Unkarissa. Pahiten kolhuja koki kuitenkin Ranska, jossa toteutui helmikuun vallankumoukseksi nimetty tapahtuma.