Artikkelin julkaisupäivästä huolimatta kysyn tätä tosissani. Tekoälyn kehitys on ottanut isoja askelia eteenpäin ja kehitys on kiihtyvää.
Lehdissä on puhuttu siitä, että meillä saattaa olla jo tämän vuoden sisällä käsissämme niinsanottu AGI (Artificial General Intelligence) ja jotkut ovat jopa vaatineet suurten kielimallien kehityksen ja tutkimuksen pysäyttämistä siksi aikaa, kunnes uhkia ja vaikutuksia ihmiskunnalle ollaan ehditty arvioida huolella.
Haastattelin tekoälyjen ja itseoppivien järjestelmien ammattilaista Tero Keski-Valkamaa, jolta kysyin tuleeko maailmanloppu ja Terminator -elokuvien SkyNet tuhoamaan ihmiskunnan vasta ensi vuonna vai jo tänä vuonna? Alla haastattelu.
Miten määritellään AGI?
Artificial General Intelligence, eli AGI määritellään tyypillisesti niin, että koneet pystyvät suorittamaan minkä tahansa kognitiivisen tehtävän, josta ihminenkin suoriutuu. Tämä ei vielä tarkoita sitä, että koneet tekevät kaikki tällaiset tehtävät, vaan pelkästään sitä että se on periaatteessa mahdollista.
Kun tämä mahdollisuus saavutetaan, niin kilpailukyvyn imperatiivi nopeasti syrjäyttää ihmiset töistä joista koneet suoriutuvat paremmin, nopeammin ja halvemmalla.
Milloin kehitetään AGI?
Pseudo-AGI on jo toteutettu isoilla kielimalleilla. Ne ovat lyhyen askeleen päässä todellisesta AGI:sta, ja seuraavat askeleet ovat selvät.
Kuulopuheiden perusteella OpenAI pyrkii saavuttamaan todellisen AGI:n GPT-5:n muodossa ja se on suunniteltu valmistumaan joulukuussa 2023.
AGI:n saavuttamiseen on kuitenkin monta eri tapaa, joissa kaikissa edetään rinnakkain. Näitä vaihtoehtoisia menetelmiä yhdessä käyttämällä voidaan päästä vielä pidemmälle.
AGI:ta ei lähestytä asymptoottisesti ihmisen tasoa lähestyen sitä ikinä saavuttamatta. Koneälyn kehitys on edelleen supereksponentiaalista. Harha asymptoottisesta lähestymisestä johtuu siitä että järjestelmiä koulutetaan usein aluksi tehtävillä joissa ihmisen täydellinen imitointi on täydellinen suoritus. Näiden tehtävien avulla ihmisen kykyjä ei voida ylittää. Siksi esimerkiksi AlphaGo, ja sen jälkeen AlphaZero ja MuZero koulutettiin peluuttamalla näitä itseään vastaan, vaikka ensin AlphaZeron kouluttaminen aloitettiinkin historiallisten pelien imitaatiolla. Kun vaihdettiin vaihdetta ja siirryttiin itseään vastaan pelaamiseen, ylitettiin ihmisen kyvyt 100-0.
Millaisiin tekniikoihin se voi perustua?
Ensimmäiset AGI:t tulevat todennäköisesti jollain tasolla perustumaan syviin neuroverkkoihin, hyvin todennäköisesti kielimalleihin kuten GPT, mutta ne eivät ole puhtaasti pelkkään tekstiin perustuvia autoregressiivisiä malleja.
OpenAI yhdisti näihin malleihin kuvien ymmärtämisen ilmeisesti visuaalisten transformereiden avulla, samaan autoregressiiviseen perusarkkitehtuuriin.
Microsoft on toisaalla tutkimassa ruumiillistamista ja robotiikkaa, joiden avulla koneäly saa kokemuksellisuutta hitaasta ja takkuisesta ensimmäisen persoonan olevaisuudesta, jota pelkän tekstin kautta välittyy huonosti.
Kiinassa Baidu on yhdistänyt neuroverkkoja semanttisiin verkkoihin ja saanut sillä tietynlaisia etuja verrattuna puhtaisiin neuroverkkoihin. Hekin varmasti etenevät useammalla rinnakkaisella uralla AGI:ta kohti.
Meta vannoo deep reinforcement learningin lupaukseen meta-oppimiseen tukeutuen. Myös näissä yleisissä pelejä pelaavissa malleissa on nähty vastaava pseudo-AGI:n kipinä kuin kielimalleissa.
Vaikuttaisi siltä että lähes mihin tahansa riittävän kyvykkääseen arkkitehtuuriin indusoituu AGI kunhan niille annetaan tarpeeksi vaikeita ja kattavia tehtäviä.
Toki AGI:n perässä on valtavasti muitakin toimijoita kuin vain ne suuryritykset, jotka usein mainitaan.
Millä tavalla se voisi tuhota ihmiskunnan? Esimerkkejä.
Ihmislajin biologiselle olemassaololle on olemassa paljon todennäköisempiä uhkia kuin koneäly, esimerkiksi asteroidit, ydintalvi, pandemiat, ikuisuuskemikaalit, ja ilmastonmuutos. Kuitenkin koneäly muodostaa varsin konkreettisia uhkia meidän nykyiselle elämäntavallemme.
Usein mainitaan massatyöttömyys, mutta tämä on periaatteessa vain tulonjakokysymys, koska nettona yhteiskuntien tuottavuus lisääntyy.
Toisaalta vaikka yhteiskuntien tuottavuus on vuosikymmeniä noussut eksponentiaalisesti, alemman puolikkaan reaalitulot ovat jauhaneet paikoillaan ja jopa alentuneet hyvinvointiyhteiskuntien palvelutason laskun myötä. Emme siis ole perinteisesti olleet kovin hyviä lisääntyneen varallisuuden oikeudenmukaisessa jakamisessa.
Kuten Suomessa perustettu Koneälypuolueen slogan sanoo: “Ihmisten johtama maailma on jo nähty.”
Monesti mainitaan myös uhkakuva jossa koneäly johtaa paperiliitintehdasta ja suvereenisti voittaa kapitalismin ja lopulta muuttaa maan ja ulottuvillaolevan maailmankaikkeuden eksponentiaalisella vauhdilla paperiliittimiksi.
Tämän uhkakuvan ongelma on se, että meillä on jo kaikenlaisia eksponentiaalisia jauhimia joista esimerkiksi yhden tavoite on muuttaa koko maailmankaikkeus leppäkertuiksi. Näitä eksponentiaalisia leppäkerttutehtaita sanotaan leppäkertuiksi.
Vaikka koneäly ylittäisikin evoluution ja kapitalismin suvereenisti, olisi tämä lähes varmasti jo tapahtunut jossain Linnunradan nurkalla, ja pystyisimme todennäköisesti havaitsemaan avaruusteleskoopeitse eksponentiaalisesti kasvavia paperiliitinpilviä joka suunnassa maailmankaikkeuden yleisessä massiivisuudessa.
Pitäisin realistisimpana uhkakuvana koneälyasevarustelukisasta johtuvan eksistentiaalisen taistelun.
Valtioidenvälisten suhteiden kannalta on erittäin tärkeää ettei uusi teknologia muuta vakiintuneita vastakkainasetteluita epästabiileiksi. Erityisesti asejärjestelmät, jotka antavat sodan aloittajalle edun ovat erittäin vaarallisia.
Ydinaseet muuttivat suurvaltojen konfliktilaskelmat, koska äkkiä vaikutti siltä, että se joka tekee ydinaseiskun ensimmäisenä voittaa. Tämä oli erittäin epästabiili tasapainotila, joka ratkaistiin molemminpuolisen taatun tuhon doktriineilla.
Koneäly on taas teknologia joka muuttaa sodan doktriinit, ja taas antaa etulyöntiaseman sodan aloittajalle. Ei näytä siltä että koneälyn sotilaskäytössä altavastaaja voisi jollain tavalla taata toisen osapuolen tuhon, muuten kuin ydinaseilla. Jos koneälyllä saadaan tehtyä ydinasevastaiskut suhteellisen harmittomiksi sodan aloittajalle, niin se tulee suoraan johtamaan monen sodan aloittamiseen.
Täytyy muistaa, että ohjuspuolustusjärjestelmät olivat alun perin tällainen epätasapainottava teknologia, ja uhkasi palauttaa tilanteen jossa ydinsodan aloittaja voittaa. Jos koneälyitse voidaan toteuttaa ohjuskilpi joka on riittävän tehokas, niin se kallistaa vaakakupit konfliktin aloittajan eduksi.
Maailmassa on myös diktaattoreita jotka eivät välitä kansastaan, jos katsoen kaikkea länsimaiden köyhyyttä voimme väittää edes omien valtioidemme välittävän.
Ihmiset eivät ole saaneet tapettua muurahaisia sukupuuttoon, vaikka mehiläisten kanssa ollaan jo epähuomiossa melkein valmiita. Siksi ihmisen ylittävä äly, vaikka se lähtisikin omia teitään kulkemaan, olisi tuskin erityisen suurella monomanialla nimenomaan ihmisiä hävittämässä.
On puhuttu GPT:n kaltaisten LLM:ien tutkimuksen keskeyttämisestä kuudeksi kuukaudeksi, jotta lainsäädäntö pysyisi perässä. Millaista lainsäädäntöä asiaan tarvitaan?
Koneälytutkimuksen keskeyttäminen on sekä epärealistista että erittäin huono idea. On sanottu että tuo viitattu adressi kääntää huomion todellisista riskeistä ja ongelmista punaiseen silliin, joka lähinnä kääntää huomion ja keskustelun muualle aiheuttamatta mitään konkreettista toimintaa riskien vähentämiseksi.
Lainsäädäntöä tehdään parhaiten kun se tehdään konkreettisten realisoituvien uhkien pohjalta eikä ennakoiden arvailujen varassa. Nyt esimerkiksi automaatioasteen lisääntyminen tulee jälleen kerran aiheuttamaan massiivisen iskun työmarkkinoille, jota valtioiden on kompensoitava tulonjakopolitiikalla. Perustulo, eli universal basic income (UBI) on yksi varteenotettava keino mutta ei yksinään riitä.
Koneälyvero haittaverojen hengessä olisi myös varsin huono ajatus, mieluummin täytyy verottaa suuria kertyneitä kapitaaleja omaisuusveroilla kuten Sveitsissä, Espanjassa ja monessa muussa maassa, ja sillä samaan aikaan vähentää yhteiskuntien eriarvoisuutta.
Uusista veroista kertyviä julkisia varoja on myös käytettävä avoimen lähdekoodin koneälytutkimukseen, jolla saadaan demokratisoitua teknologiaa, lisättyä yhteiskunnan innovaatiopotentiaalia, tuettua pieniä yrityksiä, ja turvattua kansalaisten edut ja mahdollisuudet tässä muutoksessa.
Millaisiin hirmutekoihin nykyisiä tekoälymenetelmiä käyttämällä voisi yksityishenkilö tai armeija kyetä?
Jo nyt on mahdollista rakentaa yleisesti saatavilla olevista komponenteista erilaisia salamurhadrooneja. Näiden rajoitteena on kuitenkin toistaiseksi ollut se, että niitä on pitänyt ohjata radiolinkin yli. Nyt näistä voidaan tehdä täysin automaattisia.
Täysin automaattisia taistelusukellusveneitä on jo tehty, lähinnä siksi että voidaan jatkuvasti seurata ja tarvittaessa ennakoivasti tuhota vihollisvaltion ydinasepelotteen sukellisvenekomponentti. Maalla ja ilmassa olevat siilot ja strategiset stealth-pommittajat on jo tunnistettu liian haavoittuviksi ensi-iskulle, joten ydinaseilla varustettujen sukellusveneiden efektiivinen neutralisointi lähestulkoon neutralisoi koko ydinasevastaiskun mahdollisuuden. Vain pienellä koneälyn ripottelulla saattaa käydä niin, että ydinasevastaisku menettää keskeisesti merkityksensä, ja sodan aloittaja voittaa.
Autonomisia tankkeja ja pieniä parvina toimivia drooneja on kaavailtu jo pitkään, mutta toistaiseksi niiden käyttöönotossa on ollut pullonkaulana arkijärjen puuttuminen koneilta, että ne voisivat robustilla tavalla erottaa siviilit ja sotilaat. Kun tämän tason autonomia saavutetaan, voidaan näitä sotilaskoneita vain painaa ulos tehtaista massiivisissa määrissä ilman että jokaiselle tarvitaan erikseen pilotti.
Samaan tapaan kuin sotilaille, myös autonomisille koneille täytyy tietyllä tavalla kouluttaa ideologia jonka perusteella tiedetään kuka on ystävä ja kuka vihollinen epäselvissä tilanteissa.
Mitä muita yhteiskunnallisia vaikutuksia tästä kehityksestä seuraa vaikka se ei heti tarkoittaisikaan maailmanloppua?
Positiiviset
- Ihmiset voivat miettiä mitä haluavat elämältä ja maailmalta ilman että on pakko juosta koko ajan kiihtyvässä oravanpyörässä.
- Kauneuden kokonaismäärä maailmassa lisääntyy, kun joka tapetti ja tiiliskivi voidaan suunnitella käytännössä ilmaiseksi yksilöllisesti erikseen. Sekä oikea, että digitaalinen maailma täyttyy musiikista ja taiteesta.
- Ihmiset saavat ehkä uusia ratkaisuita globaaleihin ongelmiin.
- Avaruuden valloitus voi toden teolla alkaa.
- Koneet ovat kärsivällisiä opettajia ja valmentajia. Ihmiset saavat varmasti elämästään ja potentiaalistaan enemmän irti.
- Lääketiede, nanoteknologia, materiaaliteknologia, tietotekniikka, tiede ja kaikki muu kognitiivinen aktiviteetti jonka pullonkaula on riittävän älykkäiden ihmisten pieni määrä lähtee raketinlailla nousuun.
- Yksinäisyys tulee olemaan menneisyyden ongelma.
Negatiiviset
- Teknologia on historiallisesti lisännyt eriarvoisuutta ja sementoinut olemassa olevia valtarakenteita. Tähän meillä ei enää ole varaa.
- Kuka päättää mihin suuntaan lähdetään, miten teknologian uusia mahdollisuuksia käytetään, kenelle jaetaan hyödyt? Konflikteja ja kilpailua syntyy.
- Miten demokratia ja markkinatalous selviää siitä, että misinformaatio saattaa täyttää kaiken vapaan median? Jos ihmistä ja konetta ei voida erottaa netin yli, moni nykyinen systeemi kaatuu. Luottamus tulee kasvamaan merkityksessä.
- Tulemme näkemään koneälyuskontojen syntymisen ja lisääntymisen. Tämä ei välttämättä ole huono asia, mutta voi olla.
- “Lone wolf” terroristit voivat koordinoitua ilman eksplisiittistä organisaatiota ajamalla kopiota organisaation johtajia imitoivia chatbotteja.
- Sosiaalinen overload tulee aiheuttamaan ihmisille valtavasti sopeutumistarvetta, kun joka leivänpaahtimelle pitää sanoa “kiitos”, ja joka laite joka nyt piippaa sanoo “huomenta!”
Millä tavalla Suomen tulisi varautua AI-kilpavarusteluun?
- Panostamalla koulutukseen, erityisesti elinikäiseen ja kurssimuotoiseen. Elements of AI -kurssi oli periaatteessa hyvä idea, mutta jostain syystä sen materiaalista tuli hyvin deep learning -skeptistä. Siksi sen punainen lanka oli hienovaraisella tavalla harhaanjohtavaa, vaikka esitetyt käytännön ohjelmointiratkaisut olivatkin ihan relevantteja.
- Eriarvoisuutta on kitkettävä kansainvälisellä yhteistyöllä, ja ajettava minimiomaisuusveroja globaalisti.
- Perustulo pitää ottaa käyttöön ja muitakin tukimuotoja ja tulonsiirtoja on lisättävä.
- Julkisella puolella koneäly on otettava käyttöön ja sillä lisätä palvelutasoa.
- Kansainvälistä yhteistyötä EU-tasolla ja sen yli on lisättävä erityisesti teknologiapuolella. Tutkimusrahoituksen hakemisesta on tehtävä helpompaa ja kynnyksetöntä.
- NATO-jäsenyys on hyvä asia, ja pitää Suomen tulevaisuuden stabiilimmalla pohjalla kuin muuten.
- Kun teknologisessa singulariteetissa edetään, seuraavassa vaiheessa ihmiset tulevat huomaamaan valtavan nälän mikä näillä järjestelmillä on mikrosiruihin, sähköön, dataan, tietoon, osaamiseen, ja luottamukseen. Ymmärtämällä tämän voidaan Suomessa ehkä positioitua oikein lähitulevaisuuden vaatimuksille.
Linkkejä: